lauantai 20. elokuuta 2011

Vuonna puukko ja puntari


Noin viisitoista vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran erään oppilaan sanovan asiasta, joka oli tapahtunut kauan sitten, että se tapahtui vuonna yks ja kaks. Ajattelin tuolloin, että onpa voimakas ilmaisu, ajatukset lennähtivät heti ajanlaskumme alkuun, ihan kaiken alkujuurille. Ja kas kummaa, se ei ollutkaan oppilaan keksimä ilmaus, vaan yhtäkkiä sanonta lennähti silmille joka puolelta.

Ja kävi kuten aina paljon käytetyille sanonnoille. Se alkoi ihmisten mielestä kuulostaa kuluneelta ja jokainen muunteli ilmausta sopivin sanaparein. Seuraava kuulemani oli yhtä vaikuttava: vuonna kivi ja kirves. Ajatukset ryöpsähtivät jonnekin kivikaudelle tai vasara-kirveskulttuuriin. Pidin tätäkin ilmausta voimakkaana.

Kun lukusanat yksi ja kaksi tuntuivat liian yksinkertaisilta, ilmestyi ihmisten puheeseen muitakin variaatioita: vuonna viisi ja kuusi, vuonna kaksi ja kolme, vuonna yksi ja kolme, mutta myös ilmaus vuonna nolla.

Erilaisia sanontoja alkoi ilmestyä kuin sieniä sateella. Jos vain on olemassa jokin käytössä oleva sanapari, se on takuuvarmasti otettu käyttöön tarkoittamaan mennyttä aikaa. Aloin oikein kerätä ilmauksia ja laittaa muistiin uuden ilmauksen kuultuani. Tässä pieni lista variaatioista, joita kaikkia on joku joskus käyttänyt:

vuonna sirppi ja vasara
vuonna miekka ja kilpi

vuonna miekka ja kivi

vuonna miekka ja kypärä

vuonna miekka ja haarniska

vuonna nuija ja täysnuija


vuonna kivi ja keppi

vuonna kivi ja vasara

vuonna keppi ja kivi

vuonna keppi ja puutikku


Sattumalta tuli vastaan myös sivusto, jossa vanhemmat ihastelevat pikkulasten tietokonetaitoja, ja joku arvelee, että kymmenen vuoden kuluttua vuonna kynä ja kumi olisi yleinen sanonta, kynät ja kumit kun käyvät tarpeettomiksi. Nyt se ei onneksi vielä ole sitä.

Ruokakulttuurikin on muuttunut niin, että muusit ja nakit sun muut entisaikaiset ruuat ovat siirtyneet kauas menneisyyteen ja kelpaavat kuvaamaan aikaa kauan kauan sitten:
vuonna nakki ja pottu

vuonna pottu ja muusi
vuonna nakki ja muusi

vuonna muusi ja lihapulla


Sanonta tuntuu nykyään ehkä niin lopen käytetyltä ja kuluneelta, että googlettamallakin tulee vaikka millaisia yhdistelmiä, esim. vuonna pottu ja kivi, pottu ja kirves jne. Lista on varmaan loputon.


Kun olin kerännyt pitkän listan, huomasin taas, että johan joku muukin on tällaisia keräillyt, Wikisanakirjaan.
Onpa tehty laulujakin nimellä Vuonna yksi ja kaks.

perjantai 12. elokuuta 2011

Hevonen pani oudosti



Vanhaa suomalaista kirjallisuutta on hupaisa lukea. Ei ainoastaan kirjan sisällön ja maailman erilaisuuden takia, vaan
myös vanha kieli aiheuttaa hupaisia tilanteita ja ajatuksia. Luin juuri Santeri Alkion Puukkojunkkarit, ja vaikka olen tottunut pohjalaisiin sanontoihin, hätkähdin kuitenkin, kun sivulla tuli tällainen:
"...alkoivat sieltä miehille hypähdellen kerskua ja härnäillä. -Nuo juutalaiset! miehet paneskelivat ja nauroivat".


Oikein piti ottaa kappale takaisin ja lukea uudelleen ja muistuttaa itselleen, että hei, tämä on 1800-luvun vanhaa kieltä, ihmiset eivät käyttäneet panna-verbiä silloin samalla tavalla kuin nykyään. Mutta säikähdin silti, kun yhtäkkiä toisessa kohdassa oli lause:
-Terve! poika pani uunin päällä.
Tällaista on useissa paikoissa samaisessa kirjassa, mutta myös
hevonen pani jossain kohdin jotenkin oudosti.

Sanan ja ilmauksen merkitys on siis todella kertakaikkisesti muuttunut entisistä ajoista, vaikka kuinka yritämme vastustella, ei voi mitään. Panna-verbihän näissä tapauksissa pohjalaisessa murteessa tarkoittaa jotain samaa kuin "äännellä, ääntää, sanoa" jne. Verbistä pohjalaisittain olen kirjoittanut joskus ennenkin.

Miltä kuulostaa nykyihmisen korvissa suora lainaus Puukkojunkkareista:
"-Äiti! Onkos meidän ohraa pannut halla? kysyi 6-vuotias Iikka, kun äiti tuli ulos. -Herkko sanoo, että senkin on pannut. -On lapsi."

Ennenhän kirjoitettiin muistovärssyihinkin jotenkin tähän tapaan, että "kun halla pani kukkaset ja lumi peitti maan". Olen ollut huomaavinani, että tuokin on nykyään muutettu erilaiseksi: "halla vei ne kukkaset" tai "halla surmas kukkaset". Ehkä niin onkin parempi, ei tule kenellekään mitään kummallisuuksia mieleen väärässä paikassa.

****
Eikä panna-verbi ole ainut sana, joka nykyään mielletään seksiin viittaavaksi. Varsinkin murrosikäisten oppilaiden on tarkkaan mietittävä, mitä puhuvat, ettei koko muu porukka ala naureskella. Ja kiellettyjen sanojen määrä tuntuu vain kasvavan. Jopa
tukka on pannassa, kumista nyt puhumattakaan. Opettaja-lehdessä kerran eräs nuori opettaja kyseli, miten kumi-sana taipuu, kun hänen oppilaansa kuulemma kyselevät toisiltaan, "onko sulla lainata kumea?" Minusta tuntuu, että oppilaat ovat vain vältelleet kumia-muotoa, ettei synny turhaa hässäkkää.

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Oletko ylioppiloitunut


Luin Aila Meriluodon kirjaa Mekko meni taululle ja hämmästelin, kun Meriluoto käytti ilmausta "hän ylioppiloitui". Kas, tuohan on uusi kätevä sana, huomattavasti lyhempikin kuin "hän pääsi ylioppilaaksi". Kuulosti aluksi vain kovin oudolta. Googletin netistä ja hämmästyin, että on ilmausta joku muukin käyttänyt, tuli muutama osuma. Kokeilin heti, olisiko joku henkilö keksinyt "maisteroitua" tai "tohtoroitua", kun on saanut noihin arvoihin oikeuttavat tutkinnot suoritetuiksi, mutta ei ainakaan minulle tullut netistä osumia. Mikä ettei, olisivat niin käteviä.

Sitten eräänä päivänä säätiedotuksissa meteorologi mainitsi, että pilvet "lauttaantuvat". Tuokin kuulosti kovin uudelta ilmaukselta. "Pilvet muodostavat lauttoja" on tietysti jo taas liian pitkä ja vanhanaikainen. Ihan huvikseni googlasin tätäkin ja kone kysyi minulta, "tarkoititko luttaantua?" No en kyllä tarkoittanut, ihan vaan tuota lauttaantumista etsiskelin! (Sivumennen sanoen tuota luttaantumista käytetään ainakin pohjalaisessa puheenparressa ilmauksessa "kyllä se asia luttaantuu" eli järjestyy).

Osumia tuli lauttaantumiselle alle kymmenen. Kun parin lauseen pätkiä oli tulosluettelossa ilman asiayhteyttä, mm. "keli lauttaantuu", luulin, että ilmausta käytetään pääasiassa vesillä liikuttaessa jäiden keskellä. Mutta ilmeni, että ilmaus on tyypillinen purjelentäjien keskuudessa. Kun "keli lauttaantuu", tarkoitetaankin, että SÄÄ muuttuu siten, että muodostuu pilvilauttoja. SÄÄN ja KELIN synonymoituminenkin aiheuttaa siis joskus ongelmia!