keskiviikko 30. tammikuuta 2008
Tinkuvat kengät ja muita ihmeellisiä sanoja
Tässä eräänä päivänä uutisissa sanottiin, että jossain tennisottelussa toinen pelaaja oli tehnyt valituksen vastapelaajan tinkuvista kengistä. Pakko oli mennä heti katsomaan sanakirjasta, onko sellaista sanaa kirjoissa. Mistään en löytänyt eikä hätäinen googlaus internetissä tuottanut mitään tulosta.
En tiedä onko kukaan käyttänyt ennen tuota sanaa tai onko sitä missään murteessa käytössä, mutta kuulostaa hyvältä sanalta. Kun kenkä vingahtaa lattiaan töksähtäessään, se kuulostaa juuri tuolta tinkumiselta. Sana on ääntä kuvaileva ja ottaa korviin jo lausuttaessa, joten hyvin on keksitty, keksi kuka keksi.
Muutamia uusia muotisanoja näyttää ilmaantuneen lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin. Kaikkea pitää nykyään tuunata. Olin aiemmin ymmärtänyt sanaa käytettävän vain tehtäessä vanhasta jotain uutta, mutta kyllä voi näköjään tehdä eli tuunata kakkuakin ja ruokaa yleensä. Ei kuulosta yhtä hyvältä kuin tinkua-sana, varsinkin kun pohjana on vieraat kielet, engl. do, saks. tun.
Bongaaminen on jo vähän vanhempaa vuosikertaa, mutta senkin käyttö on levinnyt kulovalkean tavoin jos jonkinlaisiin yhteyksiin. Joku bongaa tuttavia tai julkkiksia ihmisvilinästä, toinen bongaa sieniä metsässä, joku bongasi vielä viimevuotisia marjoja pakastimesta. Alun perin on havaittu, huomattu eli bongattu lintuja, mutta nyt voi siis bongata mitä vain.
Sitten on vielä yksi verbi, jonka käyttö näyttää leviävän mitä ihmeellisimpiin yhteyksiin. Luin juuri uudesta lehdestä mainoksen: Lähde lenkille, päivitä vaatetuksesi! Alunperin päivitettiin vain tietokoneessa tietoja, mutta nykyään uudistamisen, ajankohtaistamisen ja muodistamisen sijaan vain yksinkertaisesti päivitetään. Päivittäminen kuulostaa pakolliselta tehtävältä, jos aikoo pysyä ajan hermolla.
Mielenkiintoisimman sanan käytön siirtymisen uusiin yhteyksiin olen kuullut kännykkään liittyen. Ikäihmiset laittavat kännykkänsä nykyään liekaan, kun he laittavat sen johdon päähän latautumaan. Ei ole enää lehmiä liekaan pantavaksi, laitetaan sitten kännyköitä. Luin jostain myös kaulan ympäri laitettavasta kännykkäpussista, joka liian pitkässä lieassa pomppii.
tiistai 29. tammikuuta 2008
Mirri-vainaasta Vladivostokiin
Kuka kirjoitti Mirri-vainaan? –Lieneekö sellaista kirjaa kukaan kirjoittanut. Mutta Leo Tolstoi kirjoitti kirjan Sota ja rauha = Vojna i mir, minkä suomalaiset ovat sujuvasti vääntäneet Mirri-vainaaksi. Venäjän kielen mir tarkoittaa rauhaa tai maailmaa ja vojna on sota.
Venäläisillä on myös Vostok-niminen tutkimusasema itäisellä Antarktiksella. Neljä kilometriä paksun jään alla juuri aseman alapuolella sijaitsee myös makeavetinen järvi, joka on nimetty tutkimusaseman mukaan.
sunnuntai 27. tammikuuta 2008
Itsetuholaukaisukatkaisin ja muut pitkät
Pikkujättiläisessä oli ylimaailmallisen pitkä yhdyssana, joka oli voittanut jopa palkinnonkin suomen pisimpänä sanana, mutta koska en päässyt alkua pitemmälle sen käsittämisessä, en edes kirjoita sitä tähän.
Melko pitkä on tämäkin, joka Wikipedian mukaan on pisin käytetty yhdyssana: lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas. Onko mitään järkeä käyttää näin pitkää sanaa?
Neljä- ja viisiosaiset sanat suomessa eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Pitkä on vaikkapa ylioppilastutkintolautakunta tai yhteistoimintamenettelysopimus, jotka ovat ihan tavallisia. Eläinmaailman ihmeitä on vaikka kuinka: punavatsasuomuhäntäorava tai kierteishäntämuurahaiskarhu.
Sallassa on erikoisuutena kuuluisa Äteritsiputeritsipuolilautatsi-Baari, joka on saanut nimensä siksi, että omistajalla oli tullut kinaa kaupparekisteröinnissä. Omistajan ehdottama alkuperäinen nimi ei ollut kelvannut, koska se oli jo varattu. Omistaja suuttui ja antoi baarille nimen, jota varmasti ei ole kellään toisella.
Uudessa Seelannissa on erään kukkulan nimi, joka on niin mukavan pitkä, että pakko ottaa mukaan, vaikka en tiedä onko se yhdyssana vai muuten vain pitkä. Taumatawhakatangihangakoauauotamateapokaiwhenuakitanatahu.
Ruotsalaisten pisin käytössä oleva sana joidenkin tietojen mukaan olisi nordöstersjökustartilleriflygspaningssimulator-
anläggningsmateriel-underhållsuppfölningssystem-
diskussionsinläggsförberedelse-arbeten, jolla tarkoitetaan jotain sellaista kuin keskustelunvalmistelutyöt pohjoisen Itämeren rannikkotykistön ilmatorjuntasimulaattorin laitemateriaalin huoltoseurantajärjestelmästä.
Hyponeurikostiskadiafragmakontravibrationer on myös utopistisen pitkä, mutta käytetään ruotsissa lääkärien ammattikielessä ja tarkoittaa yksinkertaisesti hikkaa.
Eivät saksalaiset jää yhtään jälkeen suomalaisista pitkissä sanoissa. Ihan normaalisti käytetty sana vaikkapa: Feuerwehrrettungshubschrauber-
notlandeplatz-
aufseherin.
Käännettynä jotain tällaista: Palokunnan pelastushelikopterin hätälaskupaikan valvoja.
Ei saksassakaan tällaisia sanahirviöitä juuri käytetä. Onpa jopa tällainenkin, joka yltää melkein ruotsalaisen sanan pituiseksi:
Selbstzerstörungsauslösungs-
schalterhintergrundbeleuchtungs-
glühlampensicherungshalterschraube.
Suunnilleen näin: itsetuholaukaisukatkaisimen taustavalaistushehkulampun turvaruuvi.
tiistai 22. tammikuuta 2008
Maa ja ilma onkin maailma
Muita tällaisia ovat esim. vuorokausi. Sana ei ole enää vuoro+kausi, vaan oma käsitteensä kuten ruots. dygn. Samoin ylioppilas = student, ei ajatella yli+oppilas.
Elokuvahan on muuten alun perin ollut ”elävät kuvat”, ruotsin lefvande bilder, mistä suomen kieleen saatu leffa.
sunnuntai 20. tammikuuta 2008
Onko pakolaiskeräys rahankeräystä
Jos alkuosa ei ole tekemisen kohteena, se on perusmuodossa: keihästeline, kultakuume, taksiasema. Kukkienistutus ja kukkaistutus ovat siis eri asioita. Ensimmäisessä ajatellaan toimintaa, kukkia istutetaan. Jälkimmäinen on valmis lopputulos.
Tuo hyvä sääntö vain ei aina pidä paikkaansa. Vaikka sanotaan taksinkuljettaja, sanotaan jostain syystä kuitenkin taksikuski.
Tuo pentupureminen muuttuu kyllä ongelmalliseksi joka tapauksessa. Sillähän tarkoitetaan, että koira pentuna ollessaan puree.
Esim. sanoissa koiravaljakko, koirakoulutus ja koirahieronta taas kaksi jälkimmäistä ”kuuluisi olla säännön mukaan” koirankoulutus ja koiranhieronta, mutta niin vain ei näytä olevan. Saattaisi joku luulla, että koira hieroo, kuten koiranpuremassa koira on purrut.
-Söin tänään porsaankyljyksen.
-Mitä, eikö sinulla ollut omia eväitä?
Entäs mäntypöytä ja kukkapöytä? Tuleeko kenellekään mieleen mäntypöydästä puhuttaessa, että siinä on pöytä mäntyä varten, kuten kukkapöytä on kukkia varten? Tai kukkapöytä olisi kukista tehty kuten mäntypöytä männystä?
Entäs tämä vitsi:
Kun on olemassa mieslääkäri ja naislääkäri, mikähän mahtaa ollakaan eläinlääkäri?
lauantai 19. tammikuuta 2008
Lunta ja jäätä
Aina puhutaan, että Grönlannin asukkailla inuiteilla on ainakin tuhat sanaa lumelle ja jäälle, mutta on niitä meilläkin. Kun otetaan mukaan kaikki eri puolilla maata käytössä olevat murresanat, saadaan mahtava lista, joidenkin lähteiden mukaan yli sata sanaa. Monet näistäkin käsittelemistäni sanoista ovat käytössä vain pienellä alueella, ja eri puolilla maata voi olla eri merkitys. Mutta on meillä kaikkien tuntemia yleiskielen sanojakin hyvä joukko.
Ei mikään ihme, että monissa kielissä ei ole lumelle muita sanoja kuin tylsä lumi. Kerran jouduimme erään saksalaisen kanssa kunnon lumimyrskyyn, jossa lumi ryöppysi pölynä alta ja yltä, näkyvyys pari metriä. Saksalainen tuumasi, ettei hän ole koskaan tiennyt, että lumi voi olla puuterimaista ja pöllyävää. Hän tuntee vain märän lumen, joka kohta sulaa pois. Niinpä kirjoitankin muistiin muutamia lumen nimityksiä, ennen kuin ilmaston lämpenemisen myötä häviävät meidänkin lumiset talvet ja lumen nimitykset.
Sataa lunta, räntää, räpäskää, rakeita, pyryttää, tuiskuaa ja on myräkkä ovat jo lumen saapumisen erilaisia ilmaisuja. Räntäinen hienojakoinen lumi tai hienojakoinen tihku on siitettä.
Rakeet voivat olla pieniä jyviä tai muutaman sentin kokoisia palloja. Ne ovat jonkinlaista alijäähtynyttä vettä, joka saattaa sulaa lähemmäksi maata tullessaan. Lumi sen sijaan sataa hiutaleina eli kevyinä tähtimäisinä jääkiteinä. Sokerikiteinen lumi on suurikiteistä lunta.
Kuura tai härmä on kyseessä silloin, jos pakkanen on muodostanut ilmankosteuden takia erilaisia kuvioita vaakapinnoille, maahan ja kasvin lehtiin. Pystypinnoilla se on nimeltään huurretta. Nämä muodostavat pinnoille kuurankukkia, suurirakeisia jääkiteitä.
Sohjoksi ja loskaksi, jossain päin jopa söltsyksi sanotaan lunta, jos se on satanut räntänä, eli hyvin märkänä ja vetisenä. Nuoska, suoja ja suvilumi, myös takkala, nätä, mätälumi tai rääpäkkä tarkoittavat nollakelin lunta, lämpötila on silloin nollassa tai sen yläpuolella.
Pakkaslumi tai puuteri/pulveri on jauhemaista lunta, joka tuulella ja myrskyllä pöllyää ilmassa. Ajolumi on tuulen kuljettamaa lunta.
Viti, nattura, utukka ja höykkälumi ovat vastasatanutta kevyttä pakkaslunta.
Riite, riitta, riitto : pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla. Riitettä voi olla myös vaikkapa lammikon tai lätäkön pinnalla. Silloin pinta ei ole vielä kokonaan jäätynyt, vaan on vasta hieman riitteessä.
Hanki on maahan satanut paksu lumipeite. Kinos on pitkänomainen, tuulen muodostama lumikasauma. Pyryn ja tuiskun muodostamaa kinosta sanotaan nietokseksi. Umpihangessa kuljetaan upottavassa hangessa, jossa ei ole jälkiä. Hankiainen sitä vastoin on kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta. Sitä nimitetään myös hankikannoksi.
Tykky/tykkylumi on puun oksille kasautunut paksu lumikerros, joka katkoo painavuudessaan oksia. Eri asia on tykkilumi, joka on koneella tehtyä keinotekoista lunta.
Routa eli kirsi tarkoittaa jäätynyttä maata. Maan pinnalle syntyvää pintaroutaa sanotaan rousteeksi, ja kapillaarisuuden takia sillä on neulamainen rakenne. Näistä kaikista voi seurata kasvien hengittämistä vaikeuttava jääpolte.
Kohva on jään ja lumen seos erityisesti kevätjään päällä. Myös esimerkiksi pilkillä ollessa täytyy joskus välillä kauhoa reiästä kohvajäätä. Puhutaan myös jäähyhmästä.
Hileet ovat järven jään tai lumikentän pintaa pitkin tuulen kuljettamia pieniä kiteitä tai kiteen paloja. Myös esim. vesiämpärin pintaan jäätynyt hyvin ohut jääkerros voi olla rikkoutunut hileiksi.
Uhku on jäälle nousseen veden ja lumen hyhmäkerros.
Iljanne tai kaljama syntyy, kun alijäähtynyt vesi maahan osuessaan jäätyy liukkaaksi kerrokseksi. Vanhan kansan sanonnassa: ”Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat”. Polanne on ajoneuvon pyörien tai jalasten alla tien pintaan kovettunut lumi.
Ahtojää syntyy merelle tai järvelle, kun rikkoutunut jää muodostaa jäälauttoja ja lautat pakkautuvat röykkiöiksi.
keskiviikko 16. tammikuuta 2008
Kirsin ja kirren
Kirsi on Kristiina-nimen lyhentymä ja hellittelymuoto, joskus sitä käytetään myös Kirstin kutsumamuotona. Moni muukin nimi on Kristiinan kansanomainen muoto ja puhuttelunimi, kuten Kirsti, Tiina, Stina, Stiina, Krista. Kristiinan johdannaiset ovat varsin yleisiä eri muodoissaan monissa maissa. 1970- ja 1980-lukujen paikkeilla nimi oli oikea muotinimi. Vuonna 1981 se oli viidennellä tilalla kaikista 15-vuotiaiden tyttöjen etunimistä.
Kirsillä ei ole mitään tekemistä kirsikan kanssa, vaikka sanat kovin muistuttavatkin toisiaan, ja usein kuulee sen liitettävän juuri kirsikoihin. Kirsikka tulee muinaisruotsin kerseber-sanasta, joka tarkoitti kirsimarjaa. Tätä voidaan seurata saksan ja latinan kautta aina kreikan kerasía-sanaan saakka, joka tarkoittaa kirsikkapuuta.
Kirsi tarkoittaa myös routaa, jäätynyttä maata. Pieni kyselykierros lähipiirissä osoitti, että vain yksi kymmenestä tiesi sanalle jonkin muun merkityksen kuin etunimi, vaikka sitä näkee ristikoissakin runsaasti. Kirrellä on eri merkitys sen mukaan, missä päin Suomea puhuja asuu. Länsi- ja kaakkoismurteissa sillä tarkoitetaan routaa, Etelä-Pohjanmaalla se voi olla myös vaikkapa lätäkön pintaan tullut ohut jääkerros. Joillakin läntisillä alueilla se voi olla keväinen kova hanki, puhutaan kirsikannosta.
Kirsi taipuu eri tavalla riippuen merkityksestä. Etunimenä se taipuu Kirsi, Kirsin, Kirsillä mutta merkityksessä routa sitä taivutetaan kirsi, kirren, kirressä. Sanoilla ei alun perin ole mitään yhteyttä keskenään, ne vain ovat sattumalta samannäköisiä.
lauantai 12. tammikuuta 2008
Kuoleman kiertoilmauksia
Kuolema on kai helpompi kestää heittämällä huumorin puolelle, yrittämällä keventää asiaa keksimällä vertauksia ja metaforia. Lieneekö mistään muusta ilmiöstä niin laidasta laitaan sanontoja kuin juuri kuolemasta: heittää veivinsä, potkaista tyhjää, muuttaa autuaammille metsästysmaille, delata, kuukahtaa, kupsahtaa, kasvaa koiranputkea.
Muissakin kielissä on lukuisa määrä erilaisia ilmauksia. On mielenkiintoista huomata, miten moninaisia ilmauksia ihmiset saattavat keksiä asioille, joiden toivotaan lievenevän tai häviävän kiertoilmauksen avulla. Mielenkiintoisimpia ovat puhekieliset ja slangi-ilmaukset eri kielissä.
Ruotsinkielessä neutraalin dö-verbin lisäksi kuolinilmoituksissa käytettäviä ilmauksia ovat esimerkiksi avlida, avsomna, bli hädankallad (saada iäisyyskutsu), sluta sin levnad, få frid, lämna oss, somna in, stupa (kaatua).
Ruotsalaiset slangi-ilmaukset kuolemiselle ovat hyvin samanlaisia kuin suomessakin: vähätteleviä ja selvästi yritetään karkottaa koko asia, ta ner skylten (=ottaa kyltti alas), kasta in handduken (heittää pyyhkeensä kehään), kila runt hörnet, (kiiruhtaa nurkan taakse), segla vidare, (purjehtia eteenpäin), trilla av pinn (kierähtää orrelta), livet flyr (elämä pakenee), kola vippen (laina suomen kuolla-sanasta, heittää veivinsä), bita i gräset (=purra ruohoa). Tämä viimeinen ilmaus on alun perin tarkoittanut taistelussa kaatumista. Juontuu alun perin siitä, että taistelussa kaatuneet purivat krampissa ruohoa, maata tai tomua, mistä on tullut ilmaus moniin kieliin: bita i marken, bita i mullen, bita i stoftet. Uudempia ilmauksia esim logga ut (kirjautua ulos).
Saksalaisilla (kuolla=sterben) on eräiden tietojen mukaan 630 ilmausta kuolemiselle ja kuolemalle. Runollinen ja juhlavan tyylinen esim: Verblühen des Lebens (elämän lakastuminen). Yleisiä ovat myös: Er ist über Jordan gegangen (hän on mennyt Jordan-virran yli), er ist entschlafen (hän on poisnukkunut), er ist auf dem letzten Weg (hän on viimeisellä matkalla).
Kansanomaisia ja arkipäiväisiä esim. ins Gras beissen (purra ruohoa), in den Staub beissen (purra pölyä), Löffel abgeben (heittää lusikkansa), Radischen von unten sehen (katsella retiisejä alta päin). Ilmaisu die Uhr ist abgelaufen tarkoittaa tiimalasin valumista tyhjiin. Ilmausta käytetään paitsi kuolemisesta myös jonkin muun määräajan umpeen kulumisesta.
Englannin kielessä (kuolla=die) on tällaisia ilmauksia: croak (kurnuttaa), bite the dust / ground (purra pölyä / maata), kick the bucket (potkaista ämpäriä), kick off (potkaista tyhjää), turn up one´s toes to daisies (työntää varpaitaan päivänkakkaroiden seasta), push up daisies (kasvaa päivänkakkaraa), one-way ticket (menolippu), buy the farm (ostaa maatila), meet one´s maker (tavata tekijänsä, luojansa), give up the ghost (heittää henkensä), perish (menehtyä).
Espanjassa (kuolla=morir) mm. expirar (heittää henkensä), estirar la pata (oikaista koipensa), pasar a mejor vida (lähteä parempaan maailmaan), irse al otro barrio (mennä toiseen kaupunginosaan/lähiöön), estar criando malvas (kasvaa malvaa), irse al patio de los callados (mennä vaiteliaitten patiolle), cagar pila (kakkia paristonsa), colgar los tenis (ripustaa lenkkarinsa).
Viron surra (=kuolla) on samaa kantaa kuin suomenkielen surma ja saada surmansa. Tämä verbi on taas niitä riskisanoja, joissa saattaa tulla väärinymmärryksiä. (Suremista tarkoittava sana virossa on muretseda tai leinada.)
Virossa kiertoilmauksia ovat esim. igavesse kodusse (ikuiseen kotiin), igavesse rahusse (ikuiseen rauhaan), lahkuda manalateele (lähteä manalan tielle), minema Toonela mäele (lähteä Tuonelan mäelle), hukkuda (menehtyä).
tiistai 8. tammikuuta 2008
Eläinten ääntelyä eri kielillä
Asuin lapsena seudulla, jossa oli paljon kuoveja. Ennen kuin tiesin, mikä linnun nimi on, olin ristinyt sen yyviksi, koska se huusi minusta aina: ”yyvi, yyvi”. Nyt kun tiedän, että se on kuovi, se huutaakin minusta: ”kuovi, kuovi”. Pääskysen kuvittelin aina, ja kuvittelen yhä edelleenkin, solmivan helisevää lankaa ja sitten kiristävän sen oikein lujalle.
suomi: kukko kiekuu
englanti: cock-a-doodle-doo
saksa: kikeriki
ruotsi: kuckeliku
ranska: cocorico
tanska: kykyliky
suomi: kot kot
englanti: cluck, cluck
saksa: gak, gak; put, put
ruotsi: ock, ock
ranska: cod, cod, codec
suomi: miau
englanti: meow
saksa: miau, miau
ruotsi: mj
ranska: miaou
Koira:
suomi: hau, hau
englanti: yap, yap; ruff, ruff
saksa: wau, wau / wuff, wuff
ruotsi: vov, vov / voff, voff
ranska: ouah, ouah
suomi: kvaak, kvaak
englanti: quack, quack
saksa: quack, quack
ruotsi: kvack, kvack
ranska: coin, coin
suomi: ammuu
englanti: meow
saksa: muh, muh
ruotsi: mu
ranska: meuh
suomi: röh, röh
englanti: oink, oink
saksa: quiek; chrrrm
ruotsi: nöff, nöff
ranska: ron, ron; groin, groin
kiina: hulu, hulu
sunnuntai 6. tammikuuta 2008
Elämä on lyhyt - Livet är kort
Jos pelkillä huudahduksilla pystyy tekemään runon, voi sellaisen tehdä myös pelkillä lyhenteillä. Ruotsalainen kirjailija, runoilija, näyttelijä ja elokuvaohjaaja Tage Danielsson (1928-1985) on kirjoittanut runon Livet är kort (1967). Siinä hän pelkillä lyhenteillä kuvaa koko ihmiselämän.
Jos ei tunne näitä lyhenteitä, ei runo puhuttele mitenkään, vaan koko tarina on merkityksettömiä kirjaimia. Siksi kirjoitan runon loppuun selostuksen lyhenteistä, jotka ovat ruotsin kielessä yleisesti käytettyjä ja ihan jokapäiväisiä.
BB
GB TV
IQ AB Ba BC C TV
FF LP EP UKV LSD
SSU RFSU TV
vpl OP
SKF LO ABF TV
SKF PR TCO DN TV
SKF VD SAF SvD TV
ATP KDS TV
GB TV
TV
TV
STOP
BB = barnbördshus = synnytyslaitos.
GB = Glassbolaget = jäätelöyhtiö. Jäätelöfirman nimenä käytetään nimenomaan GB-lyhennettä.
TV = teve = televisio.
IQ = intelligenskvot = älykkyysosamäärä.
AB, Ba, BC, C = kouluarvosanoja, nykyään käytössä yliopistoissa.
FF = föräldrafri, vanhemmista vapaa. Viitataan käsitteeseen FF-kvällar, millä tarkoitetaan iltoja, jolloin vanhemmat eivät ole kotona, ja voidaan pitää vaikkapa hipat.
LP = Lp-levy.
EP = entended playing = levy, jossa pidennetty soittoaika.
UKV = ultrakortvåg = 1) ultralyhyet radioaallot 2) Unga Kvinnors Värn = nuorten naisten puolustus, pahoinpideltyjen naisten turvakoti.
LSD = LSD-huume.
SSU = 1) Sveriges Socialdemokratiska Ungdomsförbund = Ruotsin sosiaalidemokraatinen nuorisoliitto 2) Svenska Scoutunionen = Ruotsin partiolaisten unioni.
RFSU = Riksförbundet för Sexuell Upplysning = Seksuaalivalistuksen liitto.
vpl = värnpliktig = asevelvollinen.
OP = oljeprospektering = öljyesiintymien etsintä.
SKF = Svenska Kullagerfabriken, Ruotsin kuulalaakeritehdas, (jossa myös paljon suomalaisia töissä).
PR = 1) PR-työ, propaganda, mainos 2) poste restante.
TCO = Tjänstemännens centralorganisation = virkamiesten keskusjärjestö.
DN = Dagens Nyheter = Tukholmassa ilmestyvä päivälehti.
VD = verkställande direktör = toimitusjohtaja.
SAF = Svenska Arbetsgivareförening = Ruotsin työnantajien yhdistys.
SvD = Svenska Dagbladet = Tukholmassa ilmestyvä lehti.
ATP = Allmän tilläggspension = yleinen lisäeläke.
KDS = Kristen Demokratisk Samling = puolue: kristillisdemokraattinen kokoomus.