keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Tinkuvat kengät ja muita ihmeellisiä sanoja


Tässä eräänä päivänä uutisissa sanottiin, että jossain tennisottelussa toinen pelaaja oli tehnyt valituksen vastapelaajan tinkuvista kengistä. Pakko oli mennä heti katsomaan sanakirjasta, onko sellaista sanaa kirjoissa. Mistään en löytänyt eikä hätäinen googlaus internetissä tuottanut mitään tulosta.
En tiedä onko kukaan käyttänyt ennen tuota sanaa tai onko sitä missään murteessa käytössä, mutta kuulostaa hyvältä sanalta. Kun kenkä vingahtaa lattiaan töksähtäessään, se kuulostaa juuri tuolta tinkumiselta. Sana on ääntä kuvaileva ja ottaa korviin jo lausuttaessa, joten hyvin on keksitty, keksi kuka keksi.

Muutamia uusia muotisanoja näyttää ilmaantuneen lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin. Kaikkea pitää nykyään tuunata. Olin aiemmin ymmärtänyt sanaa käytettävän vain tehtäessä vanhasta jotain uutta, mutta kyllä voi näköjään tehdä eli tuunata kakkuakin ja ruokaa yleensä. Ei kuulosta yhtä hyvältä kuin tinkua-sana, varsinkin kun pohjana on vieraat kielet, engl. do, saks. tun.

Bongaaminen
on jo vähän vanhempaa vuosikertaa, mutta senkin käyttö on levinnyt kulovalkean tavoin jos jonkinlaisiin yhteyksiin. Joku bongaa tuttavia tai julkkiksia ihmisvilinästä, toinen bongaa sieniä metsässä, joku bongasi vielä viimevuotisia marjoja pakastimesta. Alun perin on havaittu, huomattu eli bongattu lintuja, mutta nyt voi siis bongata mitä vain.

Sitten on vielä yksi verbi, jonka käyttö näyttää leviävän mitä ihmeellisimpiin yhteyksiin. Luin juuri uudesta lehdestä mainoksen: Lähde lenkille, päivitä vaatetuksesi! Alunperin päivitettiin vain tietokoneessa tietoja, mutta nykyään uudistamisen, ajankohtaistamisen ja muodistamisen sijaan vain yksinkertaisesti päivitetään. Päivittäminen kuulostaa pakolliselta tehtävältä, jos aikoo pysyä ajan hermolla.

Mielenkiintoisimman sanan käytön siirtymisen uusiin yhteyksiin olen kuullut kännykkään liittyen. Ikäihmiset laittavat kännykkänsä nykyään liekaan, kun he laittavat sen johdon päähän latautumaan. Ei ole enää lehmiä liekaan pantavaksi, laitetaan sitten kännyköitä. Luin jostain myös kaulan ympäri laitettavasta kännykkäpussista, joka liian pitkässä lieassa pomppii.

tiistai 29. tammikuuta 2008

Mirri-vainaasta Vladivostokiin


Kuka kirjoitti Mirri-vainaan? –Lieneekö sellaista kirjaa kukaan kirjoittanut. Mutta Leo Tolstoi kirjoitti kirjan Sota ja rauha = Vojna i mir, minkä suomalaiset ovat sujuvasti vääntäneet Mirri-vainaaksi. Venäjän kielen mir tarkoittaa rauhaa tai maailmaa ja vojna on sota.

Ihmiskunnan ensimmäinen pysyvä avaruusasema oli neuvostoliittolainen, sittemmin venäläinen Mir-avaruusasema. Mutta onhan näitä Mir-nimisiä asioita muitakin aina sukellusveneistä suomalaisiin bändeihin asti.

Venäläinen etunimi Vladimir tarkoittaa siten maailmanhallitsijaa tai hallitse maailmaa, vladit = hallita. Niinpä Vladimir Putin myös tekee sen, hallitsee maailmaa. Suomen itäosissa on ollut tästä sellaisia nimimuotoja kuin Lati ja Latimir(i). Valdemar on tanskalainen muunnos Vladimirista. Suomessa ja virossa on käytössä mm. muunnokset Valde, Valdu, Valdo, Valte, Valtsu jne.

Tästä päästään venäläiseen kaupunkiin Vladivostok, joka puolestaan tarkoittaa Idän hallitsijaa. Vostok=itä.

Venäläisillä on myös Vostok-niminen tutkimusasema itäisellä Antarktiksella. Neljä kilometriä paksun jään alla juuri aseman alapuolella sijaitsee myös makeavetinen järvi, joka on nimetty tutkimusaseman mukaan.

Neuvostoliiton ensimmäinen miehitetty avaruusalus oli myös nimeltään Vostok.

sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Itsetuholaukaisukatkaisin ja muut pitkät


Yhdyssanoilla saadaan jatketuksi sanan pituutta melkein loputtomiin, mutta jossain kulkee raja, jonka jälkeen sana muuttuu käsittämättömäksi. Normaalissa kielenkäytössä sanat pitäisikin pilkkoa lyhyemmiksi. Valitettavasti virastokieli suosii pitkiä yhdyssanoja. Lieneekö syynä luulo, että teksti olisi näin hienompaa.

Pikkujättiläisessä oli ylimaailmallisen pitkä yhdyssana, joka oli voittanut jopa palkinnonkin suomen pisimpänä sanana, mutta koska en päässyt alkua pitemmälle sen käsittämisessä, en edes kirjoita sitä tähän.

Melko pitkä on tämäkin, joka Wikipedian mukaan on pisin käytetty yhdyssana: lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupseerioppilas. Onko mitään järkeä käyttää näin pitkää sanaa?

Neljä- ja viisiosaiset sanat suomessa eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Pitkä on vaikkapa ylioppilastutkintolautakunta tai yhteistoimintamenettelysopimus, jotka ovat ihan tavallisia. Eläinmaailman ihmeitä on vaikka kuinka: punavatsasuomuhäntäorava tai kierteishäntämuurahaiskarhu.

Sallassa on erikoisuutena kuuluisa Äteritsiputeritsipuolilautatsi-Baari, joka on saanut nimensä siksi, että omistajalla oli tullut kinaa kaupparekisteröinnissä. Omistajan ehdottama alkuperäinen nimi ei ollut kelvannut, koska se oli jo varattu. Omistaja suuttui ja antoi baarille nimen, jota varmasti ei ole kellään toisella.

Uudessa Seelannissa on erään kukkulan nimi, joka on niin mukavan pitkä, että pakko ottaa mukaan, vaikka en tiedä onko se yhdyssana vai muuten vain pitkä. Taumatawhakatangihangakoauauotamateapokaiwhenuakitanatahu.

Ruotsalaisten pisin käytössä oleva sana joidenkin tietojen mukaan olisi nordöstersjökustartilleriflygspaningssimulator-
anläggningsmateriel-underhållsuppfölningssystem-
diskussionsinläggsförberedelse-arbeten,
jolla tarkoitetaan jotain sellaista kuin keskustelunvalmistelutyöt pohjoisen Itämeren rannikkotykistön ilmatorjuntasimulaattorin laitemateriaalin huoltoseurantajärjestelmästä.

Hyponeurikostiskadiafragmakontravibrationer on myös utopistisen pitkä, mutta käytetään ruotsissa lääkärien ammattikielessä ja tarkoittaa yksinkertaisesti hikkaa.

Eivät saksalaiset jää yhtään jälkeen suomalaisista pitkissä sanoissa. Ihan normaalisti käytetty sana vaikkapa: Feuerwehrrettungshubschrauber-
notlandeplat
z-
aufseherin.

Käännettynä jotain tällaista: Palokunnan pelastushelikopterin hätälaskupaikan valvoja.

Ei saksassakaan tällaisia sanahirviöitä juuri käytetä. Onpa jopa tällainenkin, joka yltää melkein ruotsalaisen sanan pituiseksi:
Selbstzerstörungsauslösungs-
schalterhintergrundbeleuchtungs-
glühlampensicherungshalterschraube.

Suunnilleen näin: itsetuholaukaisukatkaisimen taustavalaistushehkulampun turvaruuvi.

tiistai 22. tammikuuta 2008

Maa ja ilma onkin maailma

Yhdistämällä kaksi sanaa yhteen saadaan yleensä uusi käsite, mutta on olemassa sellaisiakin sanoja, joita ei enää välttämättä mielletäkään yhdyssanoiksi. Tällaisia ovat varsinkin sanat, jotka monissa muissa kielissä ilmaistaan yhdellä sanalla, kuten maailma.

Ainakin itselleni kävi joskus, että vasta kun joku ulkomaalainen sanoi, että ai, englannin world koostuukin sanoista maa ja ilma, huomasin sen olevan itse asiassa yhdyssana. Onpa joku ulkomaalainen joskus jopa tingannut minulta parempaa vastinetta world-sanalle!

Muita tällaisia ovat esim. vuorokausi. Sana ei ole enää vuoro+kausi, vaan oma käsitteensä kuten ruots. dygn. Samoin ylioppilas = student, ei ajatella yli+oppilas.

Kun televisiossa vielä pyöri Riitta Väisäsen juontama Kymppitonni, oli siellä periaatteena, että sanaselityksissä ei ole yhdyssanoja. Kerran oli kuitenkin selitettävänä sana elokuva, mistä syntyi kova kiista, onko se yhdyssana vai ei. Elokuva on muuttunut omaksi käsitteekseen, sekin on enemmän kuin sen osat erikseen, kuten ruots. film.

Elokuvahan on muuten alun perin ollut ”elävät kuvat”, ruotsin lefvande bilder, mistä suomen kieleen saatu leffa.

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Onko pakolaiskeräys rahankeräystä


Kun Ruotsissa järjestettiin rahankeräys, tuotoksena oli 60 000 kruunua. Mutta kun siellä järjestettiin pakolaiskeräys, oli tuloksena 6346 pakolaista.

Pakolaiskeräys on periaatteessa oikein muodostettu, mutta sitä on vältettävä, ettei tule väärinkäsityksiä. Internetiä tutkiessani huomasin lauseen olevan jokaisen vitsisivun listoilla. Sana pakolaisavustus on muodostettu samalla systeemillä, jolloin selvästi avustetaan pakolaisia. Jos verrataan sitä muihin nen-päätteisiin sanoihin kuten ihmisvihaaja, ihmiskauppa, ihmissyöjä, jotka tarkoittavat, että ihmisiä vihataan, kaupataan, syödään, on seurauksena, että myös pakolaiskeruu tarkoittaisi: pakolaisia kerätään, eikä pakolaisia varten kerätään.

Suomen yhdyssanat ovat mielenkiintoisia. Periaatteessahan on niin, että yhdyssanan alkuosa on genetiivimuodossa, jos loppuosa on alkuosan tekijä tai tekemistä: keihäänheitto, kullanhuuhdonta, taksinkuljettaja, (=heitetään keihästä, huuhdotaan kultaa, kuljetetaan taksia).
Jos alkuosa ei ole tekemisen kohteena, se on perusmuodossa: keihästeline, kultakuume, taksiasema. Kukkienistutus ja kukkaistutus ovat siis eri asioita. Ensimmäisessä ajatellaan toimintaa, kukkia istutetaan. Jälkimmäinen on valmis lopputulos.

Tuo hyvä sääntö vain ei aina pidä paikkaansa. Vaikka sanotaan taksinkuljettaja, sanotaan jostain syystä kuitenkin taksikuski.

Sääntö voi olla toisinkin päin: Jos alkuosa on loppuosan tekijä, se on silloinkin genetiivimuodossa. Sanotaan esimerkiksi koiranpurema, eli koira on purrut jotain.

Otin esimerkkejä eräästä lehdestä, jossa puhuttiin koirista: pentutestaus, pentupureminen, jolloin ensimmäisen säännön mukaan pitäisikin olla pennuntestaus. Onneksi ei lehdessä lukenut pennunpureminen, jolloin joku olisi purrut pentua.
Tuo pentupureminen muuttuu kyllä ongelmalliseksi joka tapauksessa. Sillähän tarkoitetaan, että koira pentuna ollessaan puree.
Esim. sanoissa koiravaljakko, koirakoulutus ja koirahieronta taas kaksi jälkimmäistä ”kuuluisi olla säännön mukaan” koirankoulutus ja koiranhieronta, mutta niin vain ei näytä olevan. Saattaisi joku luulla, että koira hieroo, kuten koiranpuremassa koira on purrut.

Miten on sitten valtakunnansovittelija? Mitähän valtakuntaa siinä sovitellaan? Vaan sääntöpä kuuluukin: Kolmanneksi: genetiivimuotoinen alku tulee yhdyssanaan, jos alkuosa omistaa jälkimmäisen osan.

Tässä jossain näkemäni vitsi:

-Söin tänään porsaankyljyksen.
-Mitä, eikö sinulla ollut omia eväitä?

Ovatko loogisia muutkaan yhdyssanatyypit? Sanoissa muoviämpäri, sinkkiämpäri alkuosa ilmaisee ”mistä tehty”, mutta jos on vesiämpäri, marjaämpäri, onko nekin tehty samalla periaatteella?

Entäs mäntypöytä ja kukkapöytä? Tuleeko kenellekään mieleen mäntypöydästä puhuttaessa, että siinä on pöytä mäntyä varten, kuten kukkapöytä on kukkia varten? Tai kukkapöytä olisi kukista tehty kuten mäntypöytä männystä?

Jos joku rupeaa juomalakkoon tai tupakkalakkoon, on työnantaja onnellinen, mutta luulisi työnantajan olevan vielä onnellisempi, jos joku ryhtyy istumalakkoon.

Entäs tämä vitsi:

Kun on olemassa mieslääkäri ja naislääkäri, mikähän mahtaa ollakaan eläinlääkäri?

Kun aamulla vetää ylleen takin, se on aamutakki. Kun yöksi pukeutuu pukuun, se on yöpuku. Mutta jos illalla laittaa yöpuvun oleskeluasuksi, eikö sen pitäisi itse asiassa olla iltapuku?

lauantai 19. tammikuuta 2008

Lunta ja jäätä




Aina puhutaan, että Grönlannin asukkailla inuiteilla on ainakin tuhat sanaa lumelle ja jäälle, mutta on niitä meilläkin. Kun otetaan mukaan kaikki eri puolilla maata käytössä olevat murresanat, saadaan mahtava lista, joidenkin lähteiden mukaan yli sata sanaa. Monet näistäkin käsittelemistäni sanoista ovat käytössä vain pienellä alueella, ja eri puolilla maata voi olla eri merkitys. Mutta on meillä kaikkien tuntemia yleiskielen sanojakin hyvä joukko.

Ei mikään ihme, että monissa kielissä ei ole lumelle muita sanoja kuin tylsä lumi. Kerran jouduimme erään saksalaisen kanssa kunnon lumimyrskyyn, jossa lumi ryöppysi pölynä alta ja yltä, näkyvyys pari metriä. Saksalainen tuumasi, ettei hän ole koskaan tiennyt, että lumi voi olla puuterimaista ja pöllyävää. Hän tuntee vain märän lumen, joka kohta sulaa pois. Niinpä kirjoitankin muistiin muutamia lumen nimityksiä, ennen kuin ilmaston lämpenemisen myötä häviävät meidänkin lumiset talvet ja lumen nimitykset.

Sataa lunta, räntää, räpäskää, rakeita, pyryttää, tuiskuaa ja on myräkkä ovat jo lumen saapumisen erilaisia ilmaisuja. Räntäinen hienojakoinen lumi tai hienojakoinen tihku on siitettä.

Rakeet voivat olla pieniä jyviä tai muutaman sentin kokoisia palloja. Ne ovat jonkinlaista alijäähtynyttä vettä, joka saattaa sulaa lähemmäksi maata tullessaan. Lumi sen sijaan sataa hiutaleina eli kevyinä tähtimäisinä jääkiteinä. Sokerikiteinen lumi on suurikiteistä lunta.

Kuura tai härmä on kyseessä silloin, jos pakkanen on muodostanut ilmankosteuden takia erilaisia kuvioita vaakapinnoille, maahan ja kasvin lehtiin. Pystypinnoilla se on nimeltään huurretta. Nämä muodostavat pinnoille kuurankukkia, suurirakeisia jääkiteitä.

Sohjoksi ja loskaksi, jossain päin jopa söltsyksi sanotaan lunta, jos se on satanut räntänä, eli hyvin märkänä ja vetisenä. Nuoska, suoja ja suvilumi, myös takkala, nätä, mätälumi tai rääpäkkä tarkoittavat nollakelin lunta, lämpötila on silloin nollassa tai sen yläpuolella.

Pakkaslumi tai puuteri/pulveri on jauhemaista lunta, joka tuulella ja myrskyllä pöllyää ilmassa. Ajolumi on tuulen kuljettamaa lunta.

Viti, nattura, utukka ja höykkälumi ovat vastasatanutta kevyttä pakkaslunta.

Riite, riitta, riitto : pian maahan sadettuaan jäätynyt räntä, ohut jääkuori lumen pinnalla. Riitettä voi olla myös vaikkapa lammikon tai lätäkön pinnalla. Silloin pinta ei ole vielä kokonaan jäätynyt, vaan on vasta hieman riitteessä.

Hanki on maahan satanut paksu lumipeite. Kinos on pitkänomainen, tuulen muodostama lumikasauma. Pyryn ja tuiskun muodostamaa kinosta sanotaan nietokseksi. Umpihangessa kuljetaan upottavassa hangessa, jossa ei ole jälkiä. Hankiainen sitä vastoin on kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta. Sitä nimitetään myös hankikannoksi.

Tykky/tykkylumi on puun oksille kasautunut paksu lumikerros, joka katkoo painavuudessaan oksia. Eri asia on tykkilumi, joka on koneella tehtyä keinotekoista lunta.

Routa eli kirsi tarkoittaa jäätynyttä maata. Maan pinnalle syntyvää pintaroutaa sanotaan rousteeksi, ja kapillaarisuuden takia sillä on neulamainen rakenne. Näistä kaikista voi seurata kasvien hengittämistä vaikeuttava jääpolte.

Kohva on jään ja lumen seos erityisesti kevätjään päällä. Myös esimerkiksi pilkillä ollessa täytyy joskus välillä kauhoa reiästä kohvajäätä. Puhutaan myös jäähyhmästä.

Hileet ovat järven jään tai lumikentän pintaa pitkin tuulen kuljettamia pieniä kiteitä tai kiteen paloja. Myös esim. vesiämpärin pintaan jäätynyt hyvin ohut jääkerros voi olla rikkoutunut hileiksi.

Uhku on jäälle nousseen veden ja lumen hyhmäkerros.

Iljanne tai kaljama syntyy, kun alijäähtynyt vesi maahan osuessaan jäätyy liukkaaksi kerrokseksi. Vanhan kansan sanonnassa: ”Liisan liukkaat ja Kaisan kaljamat”. Polanne on ajoneuvon pyörien tai jalasten alla tien pintaan kovettunut lumi.

Ahtojää syntyy merelle tai järvelle, kun rikkoutunut jää muodostaa jäälauttoja ja lautat pakkautuvat röykkiöiksi.



keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Kirsin ja kirren


Kirsi on Kristiina-nimen lyhentymä ja hellittelymuoto, joskus sitä käytetään myös Kirstin kutsumamuotona. Moni muukin nimi on Kristiinan kansanomainen muoto ja puhuttelunimi, kuten Kirsti, Tiina, Stina, Stiina, Krista. Kristiinan johdannaiset ovat varsin yleisiä eri muodoissaan monissa maissa. 1970- ja 1980-lukujen paikkeilla nimi oli oikea muotinimi. Vuonna 1981 se oli viidennellä tilalla kaikista 15-vuotiaiden tyttöjen etunimistä.

Kirsillä ei ole mitään tekemistä kirsikan kanssa, vaikka sanat kovin muistuttavatkin toisiaan, ja usein kuulee sen liitettävän juuri kirsikoihin. Kirsikka tulee muinaisruotsin kerseber-sanasta, joka tarkoitti kirsimarjaa. Tätä voidaan seurata saksan ja latinan kautta aina kreikan kerasía-sanaan saakka, joka tarkoittaa kirsikkapuuta.

Kirsi tarkoittaa myös routaa, jäätynyttä maata. Pieni kyselykierros lähipiirissä osoitti, että vain yksi kymmenestä tiesi sanalle jonkin muun merkityksen kuin etunimi, vaikka sitä näkee ristikoissakin runsaasti. Kirrellä on eri merkitys sen mukaan, missä päin Suomea puhuja asuu. Länsi- ja kaakkoismurteissa sillä tarkoitetaan routaa, Etelä-Pohjanmaalla se voi olla myös vaikkapa lätäkön pintaan tullut ohut jääkerros. Joillakin läntisillä alueilla se voi olla keväinen kova hanki, puhutaan kirsikannosta.

Kirsi taipuu eri tavalla riippuen merkityksestä. Etunimenä se taipuu Kirsi, Kirsin, Kirsillä mutta merkityksessä routa sitä taivutetaan kirsi, kirren, kirressä. Sanoilla ei alun perin ole mitään yhteyttä keskenään, ne vain ovat sattumalta samannäköisiä.

lauantai 12. tammikuuta 2008

Kuoleman kiertoilmauksia


Kuolema on ja on aina ollut ihmisille vaikea kestää. Siksi sille on keksitty kiertoilmauksia, kaunistelevia eufemismeja. Kuolinilmoituksissa ja ylätyylisessä kielessä näkee esim. ilmauksia nukkua pois, nukkua ikuiseen uneen, mennä haudan lepoon, menehtyä, siirtyä ajasta ikuisuuteen. Sodassa ei yleensä kuolla, vaan kaadutaan. Luin äskettäin lehdestä erään lesken haastattelun. Vasta nyt, kun puolison kuolemasta on kulunut vuosi, leski saattaa sanoa, että puoliso kuoli. Tähän saakka hän on pystynyt käyttämään vain mm. ilmauksia meni pois, jätti meidät, pääsi lepoon.

Kuolema on kai helpompi kestää heittämällä huumorin puolelle, yrittämällä keventää asiaa keksimällä vertauksia ja metaforia. Lieneekö mistään muusta ilmiöstä niin laidasta laitaan sanontoja kuin juuri kuolemasta: heittää veivinsä, potkaista tyhjää, muuttaa autuaammille metsästysmaille, delata, kuukahtaa, kupsahtaa, kasvaa koiranputkea.

Muissakin kielissä on lukuisa määrä erilaisia ilmauksia. On mielenkiintoista huomata, miten moninaisia ilmauksia ihmiset saattavat keksiä asioille, joiden toivotaan lievenevän tai häviävän kiertoilmauksen avulla. Mielenkiintoisimpia ovat puhekieliset ja slangi-ilmaukset eri kielissä.

Ruotsinkielessä neutraalin -verbin lisäksi kuolinilmoituksissa käytettäviä ilmauksia ovat esimerkiksi avlida, avsomna, bli hädankallad (saada iäisyyskutsu), sluta sin levnad, få frid, lämna oss, somna in, stupa (kaatua).

Ruotsalaiset slangi-ilmaukset kuolemiselle ovat hyvin samanlaisia kuin suomessakin: vähätteleviä ja selvästi yritetään karkottaa koko asia, ta ner skylten (=ottaa kyltti alas), kasta in handduken (heittää pyyhkeensä kehään), kila runt hörnet, (kiiruhtaa nurkan taakse), segla vidare, (purjehtia eteenpäin), trilla av pinn (kierähtää orrelta), livet flyr (elämä pakenee), kola vippen (laina suomen kuolla-sanasta, heittää veivinsä), bita i gräset (=purra ruohoa). Tämä viimeinen ilmaus on alun perin tarkoittanut taistelussa kaatumista. Juontuu alun perin siitä, että taistelussa kaatuneet purivat krampissa ruohoa, maata tai tomua, mistä on tullut ilmaus moniin kieliin: bita i marken, bita i mullen, bita i stoftet. Uudempia ilmauksia esim logga ut (kirjautua ulos).

Saksalaisilla (kuolla=sterben) on eräiden tietojen mukaan 630 ilmausta kuolemiselle ja kuolemalle. Runollinen ja juhlavan tyylinen esim: Verblühen des Lebens (elämän lakastuminen). Yleisiä ovat myös: Er ist über Jordan gegangen (hän on mennyt Jordan-virran yli), er ist entschlafen (hän on poisnukkunut), er ist auf dem letzten Weg (hän on viimeisellä matkalla).

Kansanomaisia ja arkipäiväisiä esim. ins Gras beissen (purra ruohoa), in den Staub beissen (purra pölyä), Löffel abgeben (heittää lusikkansa), Radischen von unten sehen (katsella retiisejä alta päin). Ilmaisu die Uhr ist abgelaufen tarkoittaa tiimalasin valumista tyhjiin. Ilmausta käytetään paitsi kuolemisesta myös jonkin muun määräajan umpeen kulumisesta.

Englannin kielessä (kuolla=die) on tällaisia ilmauksia: croak (kurnuttaa), bite the dust / ground (purra pölyä / maata), kick the bucket (potkaista ämpäriä), kick off (potkaista tyhjää), turn up one´s toes to daisies (työntää varpaitaan päivänkakkaroiden seasta), push up daisies (kasvaa päivänkakkaraa), one-way ticket (menolippu), buy the farm (ostaa maatila), meet one´s maker (tavata tekijänsä, luojansa), give up the ghost (heittää henkensä), perish (menehtyä).

Espanjassa (kuolla=morir) mm. expirar (heittää henkensä), estirar la pata (oikaista koipensa), pasar a mejor vida (lähteä parempaan maailmaan), irse al otro barrio (mennä toiseen kaupunginosaan/lähiöön), estar criando malvas (kasvaa malvaa), irse al patio de los callados (mennä vaiteliaitten patiolle), cagar pila (kakkia paristonsa), colgar los tenis (ripustaa lenkkarinsa).

Viron surra (=kuolla) on samaa kantaa kuin suomenkielen surma ja saada surmansa. Tämä verbi on taas niitä riskisanoja, joissa saattaa tulla väärinymmärryksiä. (Suremista tarkoittava sana virossa on muretseda tai leinada.)

Virossa kiertoilmauksia ovat esim. igavesse kodusse (ikuiseen kotiin), igavesse rahusse (ikuiseen rauhaan), lahkuda manalateele (lähteä manalan tielle), minema Toonela mäele (lähteä Tuonelan mäelle), hukkuda (menehtyä).

tiistai 8. tammikuuta 2008

Eläinten ääntelyä eri kielillä


Hämmästykseni oli suuri, kun ensimmäisen kerran kuulin, että eläimet eivät ääntelekään eri kielillä samalla tavalla. Vaikkapa sian röhkiminen ei ranskalaisen korvissa kuulosta ollenkaan samanlaiselta kuin suomalaisen.

Asuin lapsena seudulla, jossa oli paljon kuoveja. Ennen kuin tiesin, mikä linnun nimi on, olin ristinyt sen yyviksi, koska se huusi minusta aina: ”yyvi, yyvi”. Nyt kun tiedän, että se on kuovi, se huutaakin minusta: ”kuovi, kuovi”. Pääskysen kuvittelin aina, ja kuvittelen yhä edelleenkin, solmivan helisevää lankaa ja sitten kiristävän sen oikein lujalle.

Tässä muutaman eläimen ääntelyä joillain kielillä:

Kukko:
suomi: kukko kiekuu
englanti: cock-a-doodle-doo
saksa: kikeriki
ruotsi: kuckeliku
ranska: cocorico
tanska: kykyliky

Kana:
suomi: kot kot
englanti: cluck, cluck
saksa: gak, gak; put, put
ruotsi: ock, ock

ranska: cod, cod, codec

Kissa:
suomi: miau
englanti: meow
saksa: miau, miau
ruotsi: mj
ranska: miaou

Koira:
suomi: hau, hau
englanti: yap, yap; ruff, ruff
saksa: wau, wau / wuff, wuff
ruotsi: vov, vov / voff, voff
ranska: ouah, ouah

Ankka:
suomi: kvaak, kvaak
englanti: quack, quack
saksa: quack, quack
ruotsi: kvack, kvack
ranska: coin, coin

Lehmä:
suomi: ammuu
englanti: meow
saksa: muh, muh
ruotsi: mu
ranska: meuh

Sika:
suomi: röh, röh
englanti: oink, oink
saksa: quiek; chrrrm
ruotsi: nöff, nöff
ranska: ron, ron; groin, groin
kiina: hulu, hulu

sunnuntai 6. tammikuuta 2008

Elämä on lyhyt - Livet är kort


Jos pelkillä huudahduksilla pystyy tekemään runon, voi sellaisen tehdä myös pelkillä lyhenteillä. Ruotsalainen kirjailija, runoilija, näyttelijä ja elokuvaohjaaja Tage Danielsson (1928-1985) on kirjoittanut runon Livet är kort (1967). Siinä hän pelkillä lyhenteillä kuvaa koko ihmiselämän.

Jos ei tunne näitä lyhenteitä, ei runo puhuttele mitenkään, vaan koko tarina on merkityksettömiä kirjaimia. Siksi kirjoitan runon loppuun selostuksen lyhenteistä, jotka ovat ruotsin kielessä yleisesti käytettyjä ja ihan jokapäiväisiä.

Livet är kort:

BB
GB TV
IQ AB Ba BC C TV
FF LP EP UKV LSD
SSU RFSU TV
vpl OP
SKF LO ABF TV
SKF PR TCO DN TV
SKF VD SAF SvD TV
ATP KDS TV
GB TV
TV
TV
STOP


BB = barnbördshus = synnytyslaitos.
GB = Glassbolaget = jäätelöyhtiö. Jäätelöfirman nimenä käytetään nimenomaan GB-lyhennettä.
TV = teve = televisio.
IQ = intelligenskvot = älykkyysosamäärä.
AB, Ba, BC, C = kouluarvosanoja, nykyään käytössä yliopistoissa.
FF = föräldrafri, vanhemmista vapaa. Viitataan käsitteeseen FF-kvällar, millä tarkoitetaan iltoja, jolloin vanhemmat eivät ole kotona, ja voidaan pitää vaikkapa hipat.
LP = Lp-levy.
EP = entended playing = levy, jossa pidennetty soittoaika.
UKV = ultrakortvåg = 1) ultralyhyet radioaallot 2) Unga Kvinnors Värn = nuorten naisten puolustus, pahoinpideltyjen naisten turvakoti.
LSD = LSD-huume.
SSU = 1) Sveriges Socialdemokratiska Ungdomsförbund = Ruotsin sosiaalidemokraatinen nuorisoliitto 2) Svenska Scoutunionen = Ruotsin partiolaisten unioni.
RFSU = Riksförbundet för Sexuell Upplysning = Seksuaalivalistuksen liitto.
vpl = värnpliktig = asevelvollinen.
OP = oljeprospektering = öljyesiintymien etsintä.
SKF = Svenska Kullagerfabriken, Ruotsin kuulalaakeritehdas, (jossa myös paljon suomalaisia töissä).
Lo = Landsorganisationen = Ruotsin työväenliittojen keskusjärjestö.

ABF = Arbetarnas bildningsförbund = Työläisten sivistysliitto.

PR = 1) PR-työ, propaganda, mainos 2) poste restante.
TCO = Tjänstemännens centralorganisation = virkamiesten keskusjärjestö.
DN = Dagens Nyheter = Tukholmassa ilmestyvä päivälehti.
VD = verkställande direktör = toimitusjohtaja.
SAF = Svenska Arbetsgivareförening = Ruotsin työnantajien yhdistys.
SvD = Svenska Dagbladet = Tukholmassa ilmestyvä lehti.
ATP = Allmän tilläggspension = yleinen lisäeläke.
KDS = Kristen Demokratisk Samling = puolue: kristillisdemokraattinen kokoomus.

perjantai 4. tammikuuta 2008

Äimänä

Olin ihan äimän käkenä, kun kuulin, että joku ei tiedäkään välttämättä, mitä äimä tarkoittaa.
Äimä on valtavan paksu iso neula, jollaisella mm. suutaripaappani teki nahkatöitä. Äimä on ollut vanhastaan ompelutöissä tarvittavan välineen nimi, kunnes germaaneilta lainattu neula alkoi syrjäyttää sitä. Äimä-nimitys jäi vain kolmisärmäisen nahkan ompeluun tarvittavan neulan nimitykseksi. 

Jos joku on kovin hämmästynyt, loksahtaa häneltä helposti suu auki. Hän seisoo huuli pyöreänä ja muistuttaa äimää. Mutta miksi tuo käki on sanontaan tullut, onkin jo epäselvempi juttu. Ruotsalaisilla on vähän samanlainen ilmaus: Han såg ut som en fågelholk = Hän näytti linnunpöntöltä. Hämmästyneen auki loksahtanut suuhan muistuttaa linnunpöntön reikää. Onkohan niin, että äimän isosta neulansilmästä ulos työntyvä pikilanka on kuin reiästä kurkkiva käki?  Sitä sietää miettiä. Mutta Kotuksen sivulla on parempi teoria kahden sanonnan yhdistymisestä. Sanonnat olla äimänä ja päissään kuin käki olisivat jotenkin sekoittuneet keskenään.
Saksalaiset muuten sanovat: Er machte aber große Augen. Eli tarkoittaa samaa kuin suomen silmät pyöreinä.