keskiviikko 7. marraskuuta 2007

Mitä suomalaiset kuukausien nimet tarkoittavat?


Suomi on harvoja kieliä, jossa on omakieliset kuukausien nimet. Muissa kielissä kautta linjan on latinan mukaiset nimet. Jopa sukulaiskielemme viro on hylännyt omat kuukausien nimet ja ottanut samat nimet kuin muissakin kielissä.

Vanhalle kansalle on ollut tärkeätä nimetä kuukaudet vuodenkierron mukaan, yleensä aina sen mukaan, millaisia töitä piti mihinkin vuodenaikaan tehdä.

Tammikuu

Tammi tarkoittaa napaa, akselia, keskipuuta. (ruots. stam) Tämä kuu jakoi vaikean talviajan kahtia ja on siten keskellä. Se on talven keskus.

Helmikuu

Suojasään jälkeen äkkipakkasella syntyy jäähelmiä. Tästä myös kuukauden nimitys.

Maaliskuu

Johdettu maa-sanasta. Maaliskuussa näkyy jo vähän maata lumen alta, mistä nimitys. Tätä tukevat ympäri Suomen tunnetut erilaiset sananparret: Maaliskuu maata näyttää.

Huhtikuu

Huhta tarkoittaa kaskea, silloin lähdettiin kaatamaan suuret havupuukasket, jotka poltettiin myöhemmin. Muoto huhti on muodostunut samalla tavalla kuin esim. silmä>silmivesi.

Toukokuu

Toukokuun merkitys on selvä nykyihmisellekin. Se on yhä edelleenkin toukotöiden kuukausi.

Kesäkuu

Ei tarkoita alun perin kesää, vaan tässä yhteydessä on kyse kesantokuukaudesta. Länsisuomalaisissa murteissa suvi on kesä ja kesä on kesanto. Vanhassa talonpojan työkalenterissa piti kesannoksi jätetty pelto kyntää tässä kuussa eli piti tehdä kesänajo.

Heinäkuu

Heinätyöt tehdään tässä kuussa.

Elokuu

Elonleikkuu alkaa elokuussa. Kuukauden nimenä on joskus ollut myös mätäkuu ja kylvökuu. Kylvökuu siksi, että silloin kylvettiin ruis, mutta vielä mm. 1600-luvullakin on kuukauden nimenä ollut myös mätäkuu.

Syyskuu

Syyskuu syksyn tuo.

Lokakuu

Kuukauden luonnetta kuvaavat vanhat nimet loka-, lika-, ja ruojakuu.

Marraskuu

Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema.

Joulukuu

Vielä 1600- ja 1700-luvuillakin kuukauden nimenä oli talvikuu, jolloin talvi alkoi. Mutta sitä mukaa kuin joulun merkitys on kasvanut, on se antanut nimen koko kuukaudelle. Muinaisruotsin jól, nykyruotsin jul on nimen antajana joululle.

Lähteinä: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Otava. Keuruu 1989.

Veijo Meri: Sanojen synty. Gummerus. Jyväskylä 2004.

5 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kiitti kuukausi tiedoista. Olen asunut noin30 vuotta Californiassa ja aina silloin talloin suomen kieli kiinnostaa. Nyt aloin ihmetteleen mista toi Tammikuu nimi tuli.
Topi

Anonyymi kirjoitti...

Tammi tarkoittaa ainakin vanhassa suomen itäisessä murteessa myös patoa, ruots. damm, mikä on vanhahtava nimitys tammelle (puu).
Tammikuun pakkasilla jokiin ja puroihin muodostuu jääpatoja, jolla voi myös olla jotakin tekemistä tammikuun nimen kanssa.

-Katariina-

Mirka kirjoitti...

Mua on kiehtonut vanhakiinalainen maatalouskalenteri. Siinä vuosi jaettiin 24:ään 15 päivän jaksoon, jotka nimettiin pohjoiskiinalaisen vuodenkierron ja peltotöiden mukaan.

Vuosi alkoi 5. helmikuuta, jolloin Kevään alku.
20.2. saatiin Sadevettä.
7.3. Hyönteisten herääminen
22.3. kevätpäivän tasaus
6.4. Puhdas kirkkaus, tärkeä juhla
21.4. Viljasade
6.5. Kesän alku, jne.

Toissapäivänä 21.1. vuoden viimeinen, Suuri kylmyys.

Anonyymi kirjoitti...

Euroopassa ainakin tsekissä ja kroatiassa on omakieliset kuukausien nimet.

"Suomi on harvoja kieliä, jossa on omakieliset kuukausien nimet. Muissa kielissä kautta linjan on latinan mukaiset nimet."

Vain suomellako on omaperäiset nimet? Höpö höpö.

Esimerkiksi kiinaksi tammikuu on yiyuè.

Kirlah kirjoitti...

Anonyymille:
no niin, olisi taas pitänyt olla tarkempi ilmauksessani. Ajattelin vain niin kiinteästi näitä ihan tutuimpia eurooppalaisia kieliä, joista tavallisesti on puhe, että en havainnut, että asian voi ymmärtää maailmanlaajuisestikin. Anteeksi.